Chiang Mai – Kohteen valinta ja ensimmäiset fiilikset

Teksti ja kuvat: © Alina Tomnikov ja Lauri Laukkanen 2019

Äkkiä lämpimään ja mieli levolle. Kulttuuria, ruokaa ja keveyttä sekä pientä elämyksellisyyttä. Tällaiset olivat minun ja Laurin toiveet kun päätimme lähteä reissuun hyvin nopealla aikataululla. Talven pimeys iski taas suoraan palleaan, ja halusimme vaihtaa kauppojen glögilitrat, joulukalenterit ja ihanatkin tuikkujen polttamiset ja iltaisin sohvalla vilttiin kääriytymiset aurinkoon ja shortseihin.

Kuva: Lauri Laukkanen

Meillä oli aikataulullisesti mahdollisuus olla reissussa noin viikko ja toiveita oli – oi kyllä. Minä halusin lämpöä, mutta ei tukahduttavaa läkähdystä. Toivoin kulttuuria muttei suoritusähkyä, raikasta paikallista ruokaa, siistin hotellin, helpot lennot ja leppoisia ihmisiä. Lauri oli samaa mieltä, mutta hänen listallaan oli lisäksi elämyksellisyys ja kokemukset. Visuaalisesti kiehtovat paikat.

Long story short. Meille vinkattiin vähän uudempi matkailukohde, Chiang Mai Thaimaan pohjoisosassa. Marraskuussa siellä olisi kuulemma lempeämpi ilma, noin +25- 30, eikä kaupunki olisi niin täynnä turisteja. Chiang Maista löytyisi kulttuuria, temppeleitä, vuoria, ruokaa ja ihania ihmisiä. Yksi välilasku toki olisi, mutta minun mielestäni se olisi vain plussaa, vähän pääsisi jaloittelemaan. Päätimme lähteä sinne! Haluttiin myös Chiang Main jälkeen lentää vielä kahdeksi päiväksi Dohaan, Qatariin, ja kokea vielä kokonaan toisenlainen paikka. Se olisi siinä matkan varrella.

Järjetön ihanuus kävi kun saatiin upgreidattua meidän lennot HKI- Doha ja Doha – Chiang Mai Business- luokkaan. En tiedä mitä naruja Laukkanen oli vedellyt, mutta minulla ei ollut muuta sanottavaa kuin huh. Oli todella eksklusiivisen ihana superkokemus. Ruoka oli taivaallista, tilaa todella paljon, tuolin sai täysin makuuasentoon, oli feikkikynttilä ja tunnelmavalaistus. Jopa aitoja ruusuja ja baaripöytä. Oikeasti kaikki oli ihan perus, mutta se vaan tuntui niin poikkeukselliselta. Koneessa on aina tottunut matkustamaan ahtaasti ja syömään kertakäyttöhaarukalla samalla kun jalat puutuu ja asentoa ei voi vaihtaa. Nukkuminen koneessa on minulle myös mahdottomuus. Nyt tuo kaikki oli mahdollista ja toteutui. Otin jopa moktailin! Sanoin Laurille, että tämän jälkeen en ehkä tarvitse enää mitään Thaimaan reissua ollenkaan – tämä lentomatka oli niin virkistävä ja absurdi, että mites olisi, lähdettäiskö heti jo takaisin kotiin? Lauri ei onneksi lämmennyt, joten perille päästyämme otimme auton Chiang Main kentältä hotellille.

Lentokenttä oli ihan lyhyen automatkan päässä Ching Main keskustasta. Kaupunki oli suloinen ja viihtyisä. Yllättävän iso verrattuna siihen kuinka rauhallinen ja maanläheinen tunnelma siellä vallitsi. Se oli jotain aivan muuta kuin Etelä-Thaimaa. Minne tahansa katsoitkin näit paikallisia kojuja ja ruokapaikkoja, ihmisiä ulkoilemassa ja toimittamassa askareitaan. Näin myös paikallisen ala-asteen luokan aamulenkillä. Parrakas opettaja juoksi etunenässä ja turvaliiviset opiskelijat läähättivät kiltisti perässä. Koko kaupungista huokui jotain hyvin syvää viisautta ja läsnäoloa, mikä tarttui itseen. En muista missä olisin viimeksi kokenut samanlaista.

Chiang Main upeus oli juuri sen muodostama harmoninen kokonaisuus; monipuolinen tarjonta hostelleista luksukseen, kaunis joki, vuoret ja varsinkin ihmiset. Tunnelma oli syleilevä ja vastaanottavainen. Saapuessamme aurinko oli sattumalta myös juuri nousemassa ja siivilöityi korkeiden trooppisten puiden lomitse. Ilma oli kostea, leuto ja lempeä.

Hotellissa menimme ensin aamiaiselle ja sitten ottamaan torkut omaan huoneeseemme. Onneksi emme olleet suunnitelleet ensimmäiselle päivälle mitään vaativaa, tai emme oikeastaan mitään, koska olin ihan kanttu vei lennon jälkeen vaikka oli saanut lentää makuuasennossa. Huoneessa vedimme pimennysverhot ikkunoihin, laitoimme ilmastoinnin pois päältä niin kuin aina nukkuessa, ja herätyksen soimaan neljän tunnin päähän.

Kellon soidessa kirpaisi, mutta tujun kahvishotin jälkeen jaksoimme lähteä koluamaan hotellin kaikki nurkat ja antimet, ja ravintolan kautta kuuluisille sunnuntaisille markkinoille.

Pelkästään jo hotellin lähialueen perusteella minulle tuli olo, että Chiang Mai olisi paikka jossa sielu voisi rauhoittua. Kaupungissa on paljon jooga-studioita, kylpylöitä, mietiskelyretriittejä ja hengellistä toimintaa. Täällä on mahdollisuus löytää yhteys omaan itseen ja kokonaisvaltaisen hyvinvointiin. Jotenkin ihan pelkästään jo se, että luonto on niin rehevää ja kaunista ja ilma puhdasta ja kosteaa, laittaa kaiken jotenkin vaistomaisesti mittasuhteisiin. Alkaa vahingossa hengittää syvään ja rauhassa.

Samalla kaikki ihmiset ovat superiloisia, rentoja ja casuaaleja, ei mitään överi-hippeilyä, jos sitä ei kaipaa. Ja kaikki on todella helppoa. Ihan käteisen nostosta laktoosi-intoleranssin selittämiseen.

Illan pimetessä kuuden aikaan söimme ensin itsemme ähkyyn seitsemän lajin paikallisilla illallisherkuilla ja sitten suuntasimme Night markettiin Ratchadamnoen Roadille. Kerran viikossa, sunnuntai iltaisin, puolitoista kilometriä pitkä katu täyttyy kojuista, tuoksuista, ihmisistä, eläimistä, tulennielijöistä ja tunnelmasta. Ja se tunnelma oli huumaava! Ihmiset nauroivat, lauloivat, soittivat banjoa, söivät. Tuoksut leijailivat nenään ja ihmisvirta kuljetti kojulta toiselle.

Ratchadamnoen Roadin Night Market. Kuva: Lauri Laukkanen.

Maistoin smoothieta, joka tehtiin vastapoimituista paikallisista hedelmistä, söin myös ananasta ja mangoa siivuina. Lauri popsi vohvelin kaikilla höysteillä ja minä uskaltauduin vielä syömään yhden friteeratun madon. Se oli, erikoista. Maistui ranskikselta, aikuisten oikeasti. Ostin tuliaisiksi ihania lasiesineitä, jotka puhallettiin silmieni edessä. Kaikessa oli läsnä ilo ja huvi yhdistettynä historiaan. Esineet olivat taruhahmoja, onnea tuovia esineitä ja jokaiseen liittyi tarina. Hedelmät olivat niin maukkaita, että menin ihan sanattomaksi ja olin jäädä ihmisten jalkojen alle kun tyrmistyneenä pysähdyin kesken kaiken mango suussa.

Kaiken kokemamme jälkeen nukahdettiin kuin napsusta, vatsat ja mieli täynnä.

Seuraavana aamuna lähdimme katsomaan Chiang Main kuninkaallisten hautoja siltä ajalta, jolloin kaupunki vielä oli Thaimaasta erillinen alue. Alue oli ensinnäkin todella vaikuttava, valkoiset hautakivet olivat kolossaalisia, mutta kaikista kiehtovinta oli huomata miten Buddhalaisuus oikeasti näkyi tavallisten ihmisten arjessa. Näimme hautapaikoilla paljon thaimaalaisia rukoilemassa ja kiittämässä kuolleita kuninkaallisia kaikesta siitä, mitä maan päällä heidän ansiostaan oli. Tunnelma välittyi meille asti; kiitollisuus, läsnäolo ja usko tulevaan.

Chiang Main kuninkaallisten haudoilla. Kuva: Lauri Laukkanen.

Hautamonumenteilta jatkoimme matkaa autolla vuorelle, joka oli koko ajan ollut näkyvissä kaupungin keskustasta asti. Vuoren huipulla sijaitsi Chiang Main THE kohde, pyhä temppeli. Temppeli oli rakennettu puolentoista kilometrin korkeuteen meren pinnasta, ja sinne vei lähes neljänsadan askelman portaikko, jota koristeli seitsenpäinen lohikäärme.

Olin niin kiitollinen, että jaksoimme kavuta ylös. Ymmärsin siellä kuinka ihanaa on välillä kokea juuri tämänkaltaisia elämyksiä. Ei aina tarvitse hypätä sadan metrin korkeudesta vaijerin avulla vesiputoukseen tai riippuliitää pitkin vuoren rinnettä, vaan suurin elämyksellinen adrenaliinin ryöppy ja kokemus voi tulla myös jostain tällaisesta; astelemisesta sisään tuhansien vuosien historiaan ja tuntea sen täyttävän sinut. Siellä sai vaikuttua lempeästi ikiaikaisesta viisaudesta, käsien työstä, järjettömästä kunnioituksesta omaa maata kohtaan, ja sitten vain hengittää sitä kaikkea. Minua ei edes haitannut, että temppelialueella oli paljon turisteja. Jokainen sai olla juuri omanlaisensa. Joku otti jumalhahmojen kanssa hassuja posekuvia, joku rukoili polvistuneena saman hahmon edessä ja kolmas vain katsoi.

Temppelialueella. Kuva: Lauri Laukkanen.

Sain myös sattumalta nähdä ja kuulla buddhalaisten nuorten munkkien laulua, ja vanhempi munkki pirskotti päälleni vettä ja lausui onnensanoja. Tämä kohde oli kokemuksena sellainen, joka jäisi mieleen elämään.

Temppelin ja neljänsadan askelman jälkeen valuimme päivää eteenpäin ja vauhditimme sitä pienellä riksakyydillä. Tuk tukkeja näkee Chiang Maissa paljon, ja täällä niillä ajelu tuntui ok:lta kun maasto oli keskustassa niin tasaista. Ei tullut huono omatunto, että tässä minä nyt istun ja sinä poljet tässä tätä ylämäkeä. Kadut olivat tasaisia, ja oli ihana istua tuulen tuiverruksessa varjon alla ruskettuneen paikallisen papan polkiessa menemään.

Riksan kyydissä. Kuva: Lauri Laukkanen.

Hyppäsimme kyydistä pois paikallisella torilla, jossa kiertelimme aika kauan. Torilla oli osastoittain jaoteltuna melkein mitä vain. Näin siellä rintsikoita, kypäriä, siankärsiä, kuivattuja ja tuoreita hedelmiä, mausteita, viimeistä ja ei niin viimeistä huutoa olevaa elektroniikkaa, take away ruokaa ja juomaa jne. Ostin sieltäkin tuliaisia ja itselleni illaksi hotellihuoneeseen dragonfruittia – uutta löytöäni. Täällä se ei ollut niin kallista kuin Suomessa ja maku oli taivaallinen.



Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.




Search
Generic filters
Exact matches only
Filter by Custom Post Type

Avainsanat

Chiang Mai Thaimaa

Arkisto

Alina Tomnikov

Alina Tomnikov on lukuisista tunnetuista sarjoista ja elokuvista tuttu suomalais-venäläinen näyttelijä, joka on intohimoinen matkustelija. Kuva: Lauri Laukkanen

Tutustu lisää »

Tutustu myös

Kaleva Travel

Eloisa ja elämänmyönteinen Sydney

Teksti: Maisa Lappi | © Traveller - Kaleva Travel Asiakaslehti 1/2009   Mitä tulee mieleen sanasta Sydney? Upeat uudenvuoden ilotulitukset sataman ”henkarisillalta”? Lohkottua appelsiinia muistuttava Oopperatalo? Bondi Beachin upea ranta? Rent...

Avainsanat: Australia, Bondi Beach, Sydney
Lue lisää »
Kaleva Travel

12 asiaa, jotka tekevästä Bangkokista matkakohteiden ykkösen

Lähde: www.cnngo.com     1. Oikealla kaupungilla on pitkä nimi Bangkokin koko nimi - paikalliset käyttävät nimeä Krung Thep - on edelleen hallitsevan Chakri-dynastian ensimmäisen kuninkaan Rama I:n antama Krung Thep Mahanakhon Amon  Rat...

Avainsanat: Bangkok, Chatuchak, Grand Palace, Khao San Road, Phrapadaeng, Rachadaphisek Market, Siam Square
Lue lisää »
Kaleva Travel

Jurmalassa sielu lepää

  © Traveller 3/2013 Teksti: Päivi Lappi Yhdistämällä Latvian pääkaupungin Riian ja rantaparatiisi Jurmalan saat matkamuistoksi kaksi täysin erilaista kokemusta. Aikaakaan ei kulu mahdottomasti, sillä lento esimerkiksi Helsingistä kestää all...

Avainsanat: Jurmala, Kylpylä, Latvia, Riika, Spa
Lue lisää »